perjantai 29. marraskuuta 2013

Mä tuun kylmästä lämpimään

Ai herraisä en ees osaa kirjoittaa tänne enää. Yksinkertaisesti ei oo mistä kirjottaa! Lukijoita aivan hirveesti kiinnostaa tää kälyinen Kemi-elämä. Mitkä on tällä hetkellä mun kohokohtia? Satunnaiset työvuorot, uusi kännykkä (joka muuten lagittaa jo nyt - selkeesti mua on huijattu), jouluherkut ja, no, siinä se.... 


Kuvamänkkäys. Kaksi ylintä kuvaa töistä, pehmot piti mulle seuraa narikassa :)
Kesälaukkuja kaivellessa löysin nimikorttini kesältä. Ah, memories. Ton tekeminen muuten maksoi 5 liiraa kirjakaupassa. Olis pitänyt tehdä kans joku "big boss"-kortti ja kuleskella sen kans ympäriinsä. Ja Mikki ottaa rennosti <3


Alanyaan liittyen ei ole mitään meneillään. Hissukseen tässä kattelen asuntoja ja silleen. Tarkoitus olisi siis äidin kanssa yhdessä hommata vuokrakämppä ja maksaa vuorokuukausin, mä punkkaisin sit siellä ja äiti tulisi lomalla pesemään pyykkiä ja siivoamaan kaveriksi. Vaikuttaa passelilta suunnitelmalta, kun olisi viimeinkin oma kämppä eikä riippuvainen pomoista ja ties mistä. Ja vuokranmaksu vain vuorokuukausin, sekin olis vasta jotain. Eli parempi sit löytää jotain duunia että saa oman osansa maksettua :D

Niin tosiaan, on mulla yks juttu. Kävin tänään näöntarkastuksessa, selvittämässä vieläkö mun näkö muuttuu. No, ei muutu eikä oo pariin viime vuoteen paljon muuttunut. Oon täälläkin varmaan maininnut, että oon haaveillut jo vuosia silmien laserleikkauksesta. Mun silmissä on miinusta -6,5 ja -5,5 eli oon sokea pöllö ilman laseja. 
Leikkaus helpottais niin paljon. Eikä nyt tosiaan ole pelkästään ulkonäöstä kysymys - päinvastoin, saan paljon kommenttia että lasit sopii mulle. Niin munkin mielestä, mutta näin yli 10 vuoden niiden jatkuvan pitämisen jälkeen alkaa jo nyppiä. En voi kunnolla käyttää piilareita eli rillit on edessä jatkuvasti. 
Pelkkä leikkauksen ajatteleminenkin saa mut kauhun valtaan, ja jotain mun sietokyvystä kertonee se, etten pysty edes telkkarista katsomaan, kun niitä tehdään :D otin nyt kuitenkin ensimmäisen askeleen ja laitoin Terveystalolle viestiä. Hyi.

Loppuun yks biisi, ennen kuin jatkan tätä turhan jauhamista. En pahemmin tykkää Anna Abreusta enkä Jukka Pojasta, mut tää veto on mainio!


keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Olen pallolleni eksynyt

Olin ajaa ojaan yksi ilta kun tämä biisi soi radiosta ja noi sanat kolahti NIIN! Oon tän kuullut usein ennenkin, mutta selkeesti eri mielentilassa. Uskon että varsinkin toi kertsi koskee parin lukijankin elämää! :D

Valtava maailma kutsuu mua,
Mun on nähtävä, tehtävä kaikki heti ja nyt.
Valtava maailma laulaa ja juo,
Mul on paikkani kateissa tahdon sen heti ja nyt.
Olen pallolleni eksynyt 









Ps. Kiitos onnitteluista tuohon edelliseen postaukseen! <3
Julkaisin saman myös Facebookissa (eniten tykkäyksiä kerännyt juttu!! hirveen tärkeetä...) ja samantien sain pari huolestunutta viestiä hei ootko mennyt naimisiin? Anni did you get married? HEY PLEASE! Surkuhupaisinta on, että suurin osa näistä tuli turkkilaisilta - ihan kun ne ei tietäisi oman maansa käytäntöjä siitä, että käytössä on isän sukunimi :D
Ihan hassua kyllä että mun sukunimi on siellä päässä nyt isän sukunimi, mutta eihän se tänne Suomeen paljonkaan vaikuta :)

maanantai 11. marraskuuta 2013

Happy news!!

JEE!

Tänään se saapui 1 vuoden ja 2 kuukauden odottelun jälkeen:

 
 
Uusi Turkin kansalainen tässä päivää! Eikun siis merhaba ;)
Toissa maanantaina sähköpostia tarkistaessani olin vetäistä kahvit kurkkuun ja nenään ja joka paikkaan, kun huomasin, mitä lähetystöstä saapunut (hyvin nuiva) viesti piti sisällään - kansalaisuushakemus on hyväksytty! Pyydettiin lähettämään postimerkit, passikuvat, mun passi ja 3 euroa kimlikin eli turkkilaisten henkkareiden tekoon.

Ei toki mennyt taaskaan niin kuin Strömsössä. Lähetin sinne mustavalkoiset kuvat, koska noh, täällä mustavalkoiset kuvat on lainmukaiset ja kymmeniä kimlikejä nähneenäkään ei  tullut muuta mieleen. Niidenhän piti olla värilliset - KIITOS KUN MUISTUTITTE! No ei hätää, mulle oli jäänyt just ne 3 vaadittavaa värikuvaa kesältä, kun hain oleskelulupaa. Eikun kuvat postiin toistamiseen.
Inhotti lähettää passi postissa, onhan se nyt vastenmielistä että se seikkailee ympäri Suomea. Tietysti lähetin kirjattuna kirjeenä.Olivat ottaneet passista vaan kopiot, niitähän en itse olisikaan voinut ottaa...

Tää on ollut erittäin ärsyttävä ja hidas prosessi. Olisi tähän kyllä varmaan saanut menemään 10 vuottakin, joten oon iloinen. Olisivat saaneet tulla kyllä jo kesällä, niin ei olis tarvinut ostaa oleskelulupaa! Anyway all good in the hood! Nyt ei tarvitse enää huolehtia oleskelu- tai työluvista <3 Nyt oon kansalainen ja Turkin päässä käytössä tulee olemaan isän sukunimi. Nyt voisin helposti hommata myös turkkilaisen passin, mutta sitä pohdin vielä. Se joka tapauksessa vaatii henkilökohtaisen käynnin lähetystöön, mutta tammikuussa olen menossa Helsinkiin joten mietin asiaa siihen asti :)

Pari biisiä tähän ilottelun loppuun:




Oon seurannut näitä tyyppejä parisen vuotta, noi jätkät on niin FIERCE! Ja ne tanssii korkkareilla! :D tänä vuonna oon tosin melkeen tippunut kelkasta kun on tullut niin paljon uusia biisejä. 



Turkkibiisejä unohtamatta! Niin hyvä biitti!

torstai 7. marraskuuta 2013

Lazy days are over!

Oh hell to the yes!

Mulla on yks kiva uutinen tuolla luonnoksissa odottamassa, julkaisen sen ens viikolla kun saan kuvamateriaalia ;) liittyy Turkin kansalaisuuteen!

Mutta nyt! Oon ollut työttömänä siitä asti kun tulin Alanyasta. Tietty tää on nyt ollut mulle vähän "kesälomaa" kun kesällä ei sitä ollut. Mutta aktiiviseen työ- ja opiskeluelämään tottuneena tällainen lojuminen alkaa pitemmän päälle tympimään. Aika on kyllä suhteellisen hyvin kulunut kavereiden, ulkoilun, urheilun ja kaikenlaisen puuhastelun merkeissä. Mutta inhottaa tällainen no-lifetys.

Siihen tuli nyt päätös! Sain nimittäin töitä Lumilinnasta, mikä siis rakennetaan tänne Kemiin joka vuosi. Eli jopa oman alan töitä, mikä on huippua. Kuulemma enimmäkseen yövuoroja, iik :D mitenkähän siihenkin rytmiin sitten tottuu, oon aika huono nukkumaan edes päikkäreitä. Mut kyllä se siitä!
Homma alkaa vasta tammikuussa ja kestää huhtikuun alkuun eli mihin asti linna on avoinna. Ajattelin, että "kesäloma" jatkuu vielä, mutta tänään sain kivan puhelun hotellista, jossa olin kaikki kouluaikaiset työharjoitteluni ja myöskin työsoppari oli. Sieltä soitettiin, että lauantaille olisi hommia! Ja kuka tietää, tarvittaessa ehkä myöhemminkin :)



 
Nyt on hyvä fiilis! Tää elämä alkaa tästä rullaamaan taas. Turkkiin lähtö tulee sit siirtymään vähintään sinne huhtikuulle, koska todellakin otan ennemmin työmahdollisuuden ja rahan ansaitsemisen vastaan. Olin miettinyt joskus maaliskuussa menemistä, mutta sama se nyt oikeastaan kuukaudelle parille :)
Pitkästä aikaa oikeesti hyvä fiilis!